(Puhe on kirjoitettu selkokielisyyteen pyrkien.)
Tervehdys, arvoisat Vammaisten Priden osallistujat!
Minun nimeni on Jukka Väisänen. Olen 46-vuotias. Asun Turussa. Olen synnynnäisesti monivammainen. Minun oikea käteni on proteesi. Oma käsivarteni jatkuu kyynärpäähän asti. Syntyessäni vasemman käden sormeni olivat nyrkissä. Ne eivät liikkuneet. Sain kuitenkin kuntoutusta. Minulle tehtiin sormiin leikkaus elokuussa juuri ennen yhdeksättä luokkaa. Tuon yläasteen viimeisen vuoden kävin käsi lastoitettuna.
Minun kuuloni katosi ollessani viisivuotias. Kuuloni palautui pääosin hoitojen myötä. Minulla kuitenkin on kuulon alenema konsonanttialueella. En kuitenkaan halua käyttää kuulolaitetta. Kahdessa apuvälineessä on tarpeeksi. Käytän käsiproteesia ja sen lisäksi silmälaseja tai piilolinssejä. Puheessani on virheitä. Eräs lääkäri kirjoitti terveystodistukseeni dysartrian. Dysartria tarkoittaa puhetta, josta ei saa selvää. Olen lääkärin kanssa eri mieltä.
Minulla on ADHD-tyyppisiä piirteitä paljon. Yritin saada diagnoosin muutama vuosi sitten. En sitä saanut. Minulla ei ole näyttöjä lapsuudesta. Lapsena olin kiltti. Käyttäytymisen arvosana oli usein 10. Yleisesti keskiarvoni oli noin 8.
Olen monisateenkaareva. Monisateenkaarevana kuulun seksuaalivähemmistöihin ja sukupuolivähemmistöihin. Seksuaalivähemmistöön kuulun monella tavalla. Olen demiseksuaali. Tarvitsen siis tunnesiteen kumppania kohtaan. Toisaalta seksuaalinen suuntautumiseni ei kohdistu tiettyyn sukupuoleeni. Näin ollen minua voi nimittää panseksuaaliksi. Elämäni on aseksuaalista. Tämä tarkoittaa elämää ilman seksiä. En ole koskaan harrastanut seksiä toisen ihmisen kanssa. En kuitenkaan häpeä kokemattomuuttani.
Olen sosiaalisesti muunsukupuolinen. En koe kuuluvani miehiin enkä naisiin. Minussa on maskuliinisia ja feminiinisiä puolia. Näytän mieheltä. Minut on syntymässä pojaksi määritelty. Kuitenkin minulla on vahva hoivavietti. Pidän myös kauniista kukista ja söpöistä eläimistä. Näitä pidetään feminiinisinä piirteinä.
Rakastan eläimiä. Ryhdyin syksyllä 1996 kasvissyöjäksi. Vuoden 2022 alusta olen ollut kokonaan vegaani. Vegaani syö vain kasviperäistä ruokaa. Kuitenkin annan jokaisen syödä haluamallaan tavalla. Jokaisen omaa tahtoa tulee kunnioittaa. Ketään vegaania ei saa alistaa syömään eläinperäistä ruokaa.
Lukioaikanani olin seurakuntanuori. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen jäin toiminnasta pois kokonaan melkein 25 vuodeksi.
Täyttäessäni 18 vuotta päätin liittyä Vihreisiin. Asetin tähän yhden ehdon. Minun pitää olla silloin yliopisto-opiskelija. Tähän liittymiseen meni 12 vuotta. Nyt olen ollut jäsen 16 vuotta. Tällä hetkellä olen puoluevaltuuston jäsen. Lisäksi olen varapuheenjohtaja Armon Vihreissä ja Eläinvihreissä. Edistän näissä kaikissa tarvittaessa vammaisten asemaa. Olen vammaisena toimijana esimerkki.
Toimin myös aktiivisesti Turun Katariinanseurakunnassa. Alun perin olin vain ehdokkaana seurakuntavaaleissa. 2020 saapui korona-aika. Minusta tuli seurakuntani someavustaja. Alkuun autoin iltavirsillä. Sitten vedin myös päiväkahvilähetyksiä. Olen myös ollut tekstinlukijana jumalanpalveluksissa. Pääsin myös seurakuntayhtymäni sateenkaaritoimintaan. Olenkin saanut olla mukana euroviisusateenkaarimessuissa ja muussa toiminnassa.
Olen pitkän linjan opiskelija. Halusin ja haluan edelleenkin opinto-ohjaajaksi. Yritin päästä yksitoista vuotta psykologian opiskelijaksi. En onnistunut. Sen sijaan opiskelin ammatillisessa erityisoppilaitoksessa liiketalouden opistotutkinnon. Lopulta pääsin Turun yliopistoon erityispedagogiikan pääaineopiskelijaksi avoimen yliopiston väylän kautta. Ajatukseni oli tulla erityispedagogiikan opettajaksi. Tämä pyrkimys tyrmättiin. Minua painostettiin vammaisjärjestötyöhön. En koe olevani siihen ympäristöön sopiva. Opetus, koulutus ja ohjaus ovat minun alaani.
Tämän painostamisen vuoksi aloin etsiä toista pääainetta. Päädyin kuitenkin sosiologiaan siirtoväylän kautta. Sain kuitenkin opinto-oikeuden vain kandidaatin tutkintoon. Olenkin pitkään ollut tutkielmaa vaille valmis. Elämä tuli monin tavoin väliin. Sairastuin kakkostyypin diabetekseen. Myöhemmin olen saanut pääaineoikeudet myös sukupuolentutkimukseen, uskontotieteeseen ja väestötieteeseen.
Työhistoriani ansiotyössä on ohut. Olen ollut puhelinmyyjänä vuonna 1996. Vuosina 2000 ja 2001 toimin mielenterveystukihenkilönä. Vuonna 2009 olin opintohallinnon harjoittelijana kasvatustieteiden tiedekunnassa. Olen toiminut myös tuutorina useamman kerran. Tuutorointikokemus johti myös toisiin tuutorointitehtäviin opintojärjestelmän kanssa. Sain myös määräaikaisen ja osa-aikaisen opintoneuvojan tehtävän syksyllä 2021. Sen jälkeen en ole ansiotyössä ollut. Syksylle on tosin tiedossa jopa kahden tiedekunnan maisterituutorointia Helsingin yliopistossa.
Olen joutunut usein kiusatuksi eri tilanteissa. Kiusaamista on ollut koulussa ja työelämässä. Vammaisuuteni ärsyttää yllättävän monia. Monilta vammattomilta jää huomaamatta kiusaamisen laajuus. Minulla se on ollut vähättelyä ja ulkopuolelle sulkemista. Toki kasvissyönnistäni on vinoiltu. Myös oppilaitospappien mainitseminen ei-uskonnollisessa yhteydessä aiheuttaa vähättelyä.
Vammaisuutta, sateenkaarevuutta, veganismia sekä kirkkoaktiivisuutta usein pelätään. Me vammaiset emme aina ymmärrä toisiamme. Sama koskee sateenkaari-ihmisiä, vegaaneja ja kirkkoaktiiveja. Näissä tapahtuu myös ristikkäishyljeksintää. Se tarkoittaa toisen ryhmän väheksyntää. Meillä vähemmistöissä elävillä on tarvetta toistemme tukemiselle. Moneen vähemmistöön kuuluminen auttaa minua. Sen avulla voin kertoa syvällisemmin eri asioista.
Vammattomilta kuulee usein vammaisvastaista asennetta. Lausahdus ”Olkaa te vammaiset keskenänne!” sisältää vammaisvastaisuutta. Mielestäni me vammaiset ihmiset kuulumme kaikkien ihmisten keskuuteen. Me vammaiset kaipaamme ajoittain vertaisymmärrystä. Meillä vammaisilla on vammaisuuden ulkopuolista asiantuntijuutta. Se pitää tuoda esiin.
Meille vammaisille kuuluvat ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus. Niitä eivät voi poistaa muut ominaisuutemme. Meillä on oikeus kokea seksuaalisuutemme ja sukupuolemme. Meillä on oikeus syödä ruokavaliomme mukaista ruokaa. Meillä on oikeus uskoa tai olla uskomatta. Meillä pitää olla oikeus työhön. Meidän pitää halutessamme saada ihastua, rakastua ja perustaa perhe sekä pitää lemmikkejä.
Uskotaan unelmiimme. Meillä vammaisilla on paljon mahdollisuuksia. Unelmista ei pidä luopua. Silloin toivo katoaa helposti. Me tunnemme parhaiten omat toiveemme. Otetaan yhdessä hyviä riskejä. Yrittämättä kuitenkaan ei voi saada mitään. Yritetään mahdollisuuksiemme mukaan. Ajatustesi tasolla voimme toteuttaa haaveitamme. Haaveiden toteuttamiseen saa pyytää apua. Useampaan vähemmistöön saa kuulua. Ollaan rohkeasti omia itsejämme. Rakastetaan itseämme. Olemme arvokkaita, rakastettavia ja tärkeitä.
Kerron vielä yhden asian. Kerään ihmisiä tekemään kansalaisaloitteen. Sen aihe on kansallisen vammaisasiavaltuutetun viran perustaminen. Tällä kertaa pyritään tekemään valmis lakiesitys. Minulle voi laittaa sähköpostia. Osoite on v.jukka@gmail.com . Voit tulla myös juttelemaan asiasta kanssani.
Kiitos!